Sandholm itämeren sylissä /Sandholm in the BalticSea

Tämä pidennetty maaliskuun lopun viikonloppu tuli vietettyä ahkeroiden edellissyksyn raivausjätteen äärellä. Jännittävää oli seurata miten säätiedotukset ja palovaroitukset menevät. Onneksemme päästiin heti saapuessamme tyynenä päivänä kahden kasan äärelle. Ja niinhän se paloi ja kulotti allaan olevaa maata. Viime vuonna oli lunta tähän aikaan, mutta nyt se loisti poissa olollaan. Paloletku ja pumppu ovat oiva apu tällaisissa jutuissa, joita lämpimästi suosittelen itse kullekin :-) Tulen alkaessa palaa edestäni vilahti kiireellä metsämyyrä eli taidettiin häiritä pahasti eloaan. Kun kasa alkoi hiipua ja pimeyskin saapui pääsimme hiillosmakkaraa laittamaan ja voi että kun maistuikin hyvältä tämä vuoden ensimmäinen hikisen urakan jälkeen. Kevätkukat ilahduttivat pihamaalla ja muutamat lintusetkin olivat pysähtyneet saaren syliin. Näimme punarinnan, tikan, hippiäisen, vihervarpusen, koskelon, joutsenen ja myös merikotkan. Vielä ei onnistuttu kyytä näkemään eli ei tainnut olla vielä tarpeek...

Suunnittelun aikaa... Tammikuussa käytiin Matkamessuilla Helsingissä. Paljon oli väkeä liikkeellä. Toivottavasti löytävät jokainen kohteita joissa oma mieli lepää ja virkistyy.  Me tiedämme missä kesä tulee vietettyä 😅 ja sehän on Sandholm Östergård.  Lampaiden tulo on tämän kesän uutuus meille -nuo arvokkaat maiseman hoitajat.  Kiva, kun muutamat matkailijat ovat jo varanneet lomansa ♥️. Osa ensi kertaa ja osa uudelleen ,Sandholman tunnelmaan ihastuneena.  Tervetuloa  Archipelago Holiday  Täältä

Kalenteri näyttää jo syksyn läheisyyden, mutta täällä Nauvon ulkosaaristossa on vielä kesäntuntua. Illat kyllä jo hämärtyneet mutta niin se on tehnyt muuallakin Suomessa. Ihana on ollut jälleen viritellä puutarhaan ja saunapolulle valoja.  Lämpimiä päiviä ja öitä on ollut -joten tervetuloa saaristoon. Syyslomaa voi erinomaisesti viettää täällä ulkosaaristossa ja nauttia ruskan erisävyistä, käydä uimassa ja saunassa.  Kävellessä kallioilla ja poluilla niiden välissä, loistaa puolukat punaisenaan. Ja kanervikon ja katajikon tuoksu on raikas -vaikea kuvaillakaan.  Meduusat ovat täällä jo muutaman viikon näyttäytyneet ja niiden uinti kuin kelluisivat ulkoavaruudessa. Tätä kun jää katsomaan -on kuin lumoutunut. Niiden kanssakin on tullut uitua kun saunasta on käynyt viilentymässä meressä.  Maahan on myös laitettu kukkasipuleita odottamaan ensi kesää.

Tämä talo on nähnyt elämää jo 120 vuotta. Albert Sjöberg sen rakensi perheelleen ja verannan sekä kesä huoneet Birgitalle ja Börjelle taas Edvin Österlund.  Siniset verannan lattia ja portaat ilahduttavat raikkaudellaan. Keittiöön kun astuu tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt 60/70 luvulle. Seinäkello raksuttaa tasaisesti ja matkaajat huokailleet " kuin mummolaan tulisi". Pihapiiriin kuuluu vanha navetta ja mylly. Marjapensaat, omena ja luumupuut sekä raparperi. Voi kuvitella kuinka Astrid huivi päässä keräsi marjasadon tarkasti talteen jotta talven vitamiinit olisi tallessa. Puolukat kerättiin ja hillottiin. PS. hyvältä maistuu tämänkin päivän asukkaille tuore puolukkasurvos saaren marjoista.  Tämä pieni söpö rakennus on ollut suola/jauho varasto. Kunnes se muutettiin kesävieraiden asunnoiksi. Joskus 60/70 luvulla.  Tänä vuonna on ollut runsaasti pihlajanmarjoja ja omenoita. Mitähän niistä olisi Astrid tehnyt tai hänen äitinsä Anna ... Illan Fazer hetki, sininen. Yhteysalu...

Ympäristö tarvitsee ihmistä ---hoitamaan, muokkaamaan ja suojelemaan.  Kun luonto on saanut vallata maan kuten haluaa, siitä seuraa umpeenkasvu. Ja silloin ihmisiä tai /ja karjaa tarvitaan avuksi muokkaamaan ja muovaamaan. Karuudestaan huolimatta eli maa kun hiekkaista ja kallioista ei se kasveja tunnu estävän. Kataja on ottanut valtaansa täällä laajoja alueita. Ja siis 50 vuodessa on tämä muutos tapahtunut. Ja olisi jatkunut jos emme olisi tehneet asialle mitään.  Nyt olemme Elyn Helmi projektin Perinnebiotooppien hoito - Ympäristöministeriö  kanssa saaneet tehdä yhteistyötä ja kallioille on syntynyt lammasaidat. Ensi vuodeksi toivottavasti sisään saadaan ahkerat kesätyöläiset eli lampaat.  Viimeisimpänä on tilalla käynyt ahkera työjoukko raivaamassa laikuttaen vanhoja keto-ja niittyalueita. Kiviaitaa saatu esiin ja löytyipä yllättäen myös yksi omenapuukin laitumen sisältä. Syksyn tullessa saa vielä jatkoa. Ja talveksi meille sitten hommaa kun jäljelle jää katajakas...

 Valerianan kaunis kukka sai minut runoilemaan.  Saaren luonnossa on kaikenlaisia kasveja joita ei ehkä muualta ole onnistunut löytämään.  Jo 30-luvulla on Sandholmissa tehty kasviluettelo ja viime vuonna selvitetty myös mitä vuonna 2023 löytyy. Kaikkea ei edes kirjoihin ja kansiin ole saatu mutta monia lajeja vieläkin löytyi umpeenkasvusta huolimatta.  Ukontulikukat nousevat ylväänä vanhan navetan vierellä. Samoin pölkkyruoho. Vanhan kulttuurin perintönä. Rannalla kohoaa morsinko ja merikaali muutamista mainitakseni.  Mielenkiintoista on perehtyä kasvien ominaisuuksiin ja mahdollisiin käyttötarkoituksiin.  Mikä olisi sinun uusi kasvi tuttavuus?