Sandholm itämeren sylissä /Sandholm in the BalticSea

On ollut mielenkiintoista uppoutua suvun juurille ja nähdä millaisia perheitä täällä ulkosaarella onkaan vuosisatojen aikana asustanut. Kuinka moni käyskentelee vielä samalla paikalla kuin sukunsa jo 500 vuotta? Siinä on jotain arvokasta jota en osaa sanoittaa. Puolisoni saa tämän kokea, onneksi. Lapsikatraita on täälläkin kasvatettu ja oltu ehkä hiukan paremmin suojassa niinä aikoina jyllänneiltä viruksilta, toisin kuin kaupungeissa. Puolisot on löydetty naapurisaarilta esimerkiksi Lökholm, Stenskär, Nötö eli ei ole kauaksi menty tai päästy. Avioon mentiin Sandholmasta Lökholmiin, Träskholmiin, Hiittisiin ja Alaskaankin saakka (vaikkakin puoliso Korppoosta lähtöisin). Puolison valintaan vaikutti varmasti se, että on tarvittu taitoja jo valmiiksi jotta saaristolaiselämässä pärjäsi. Piti pärjätä vaikka puoliso olisikin merillä tai metsästämässä pitkiäkin jaksoja. Ammatteina oli kalastajatilan pito (sisälsi kalastuksen, metsästyksen, säilömisen), veneiden valmistaja, merimies, piika, maj...

Jälleen sai yksi keko hiiltyä ja ravita maata. Kaunista jälkeä tuli.  Tämä skillojen sinisyys ja sen tuoksu saa hymyn huulille. Kimalaiset herkuttelevat ja suristelevat pörröisinä ja pyöreinä kukkien äärellä.  Pikkulintuja on jo enemmän näkyvissä ja kottaraisetkin pesimä puuhissa. Punarinnat, peipot, haahkat, sorsat, hanhet, kurjet, västäräkit, kanssamme. Vielä pääskysiä odotellaan ja silloin on kesä.  Polttopuita syntyi kun väkeä oli paikalla enemmän. Ja näin kaunista jälkeä siitä tuli. Kiitos kaikille ❤️ asianosaisille. Nyt on millä saunan ja kylpyveden saa lämpöiseksi.  Haahkanpesän ulkowc valmistui ja voi kun onkin nätti kuin karamelli. Ikkunasta saa tähyillä merelle ja ihailla muuttuvaa taulua.  Tämä pieni lintunen (epäilen kivitaskuksi) päätti hakeutua katon alle, mutta päästettiin kuitenkin lentelemään mieluummin pihapuihin. Uskon että on kiitollinen tästä liikkeestä.  Nämä pienen pienet kaunottaret jäävät monesti huomiotta, mutta minäpä kyykistyin n...

Tämä talo on nähnyt elämää jo 120 vuotta. Albert Sjöberg sen rakensi perheelleen ja verannan sekä kesä huoneet Birgitalle ja Börjelle taas Edvin Österlund.  Siniset verannan lattia ja portaat ilahduttavat raikkaudellaan. Keittiöön kun astuu tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt 60/70 luvulle. Seinäkello raksuttaa tasaisesti ja matkaajat huokailleet " kuin mummolaan tulisi". Pihapiiriin kuuluu vanha navetta ja mylly. Marjapensaat, omena ja luumupuut sekä raparperi. Voi kuvitella kuinka Astrid huivi päässä keräsi marjasadon tarkasti talteen jotta talven vitamiinit olisi tallessa. Puolukat kerättiin ja hillottiin. PS. hyvältä maistuu tämänkin päivän asukkaille tuore puolukkasurvos saaren marjoista.  Tämä pieni söpö rakennus on ollut suola/jauho varasto. Kunnes se muutettiin kesävieraiden asunnoiksi. Joskus 60/70 luvulla.  Tänä vuonna on ollut runsaasti pihlajanmarjoja ja omenoita. Mitähän niistä olisi Astrid tehnyt tai hänen äitinsä Anna ... Illan Fazer hetki, sininen. Yhteysalu...

Kuinka matkata Sandholm, Nauvo? Matkaat ensiksi Paraisille. Helsinki-Nauvo 208 km ja Turku-Nauvo 56 km .  Paraisilta matkatessa voit halutessasi pysähtyä Sattmarkin kahvilaan tai Lenholman polulle. Tai tule suoraan maantielautalle, jolla pääset Nauvon saarelle.   Nauvon puolella ajat autolla tai pyöräilet Kirjaisten kylän lävitse. Pysähdy tässä vaikka kahville tai kesällä auki olevaan kyläkauppaan.   Österudd on tien päässä. P-alue löytyy täältä.  Kanna matkatavarasi yhteysalus Falköseen, huomioi muut matkaajat sekä mahdolliset rahtien tuojat. Noudata henkilökunnan ohjeita.  Matkatavaroille on puisia säilytyslaatikoita kannella. Ota matkustamoon vain evääsi ja muut matkan aikana tarvitsemasi tarvikkeet.  Matkustamossa penkkejä ja pöydillä varustettuja penkkiryhmiä. Älä varaa ylimääräisiä paikkoja kassein tai muulla.  Matkan aikana saat ihailla kauniista ja vaikuttavasta merimaisemasta, Suomen Saaristomeren kansallispuistossa. Bongaa hylje tai merikotka...

 Maisemataulu  Kevät ja syksy ovat kaunista aikaa saaristossa. Nämä värit, merisumu joka yhtäkkiä tulee ja taas lähtee.  Näkyvyys kauaksi kun puissa ei vielä lehtiä. Ihana kävellä kallioilla ja poluilla kun heinä vielä lyhyttä.  Laguunissa voi istahtaa ja ihastella pienen pieniä simpukoita. Värejä esimerkiksi valkoista, pinkkiä, vihreää.  Rakkolevän lävitse loistaessaan auringon säteet muuttavat värin tumman vihreästä vaalean vihreäksi ja joskus punertavaksi.  Täällä voisi riippukeinussa keinua ja tuudittautua aaltojen äänissä vaipua unelmoimaan tai kauniita unia katsomaan.    Keväällä: lintujen saapuminen muuttolaumoina ja kukkien ilmestyminen jälleen iloksemme.  Nytkin saanut ihailla meriharakoiden tanssia laiturilla, punarintojen ja järripeippojen sirkutusta pihapuissa. Kuunnella tuulen ja aaltojen ääniä, pysähtyä miettisiin.  Syksyllä: ihana ruska, pimeät yöt upeine tähtitaivaineen, sekä ehkä revontulien leikki taivaalla.  Sauna...

  Tuulimyllyt - yksi säilytettävä osa kulttuuriperinnöstämme   Etsin aineistoa tuulimyllyistä ja huomasin ettei kirjallisuutta oikein ole. Löysin kuitenkin tutkija Kirsti Hornin tiedostoja ja hän on tutkinut Suomen myllyjä. Tutkimuksensa mukaan Suomessa oli 1800 luvulla myllyjä jopa 20 000 kappaletta. Vuonna 2017 noin 650 kappaletta. Lisää aineistoa löytyy: https://www.sustainableheritage.eu/turunmaan-kiehtovat-tuulimyllyt-kirsti-horn-2019/ Tuulimyllyjä on kolmea mallia: mamsellimylly, jalkamylly sekä harakkamylly. Kaikkia vanhoja myllyjä yhdistää se, että niiden koneistot on tehty pääosin puusta. Rautaa on käytetty vain vahvikkeena vanteisiin ja akseliin. Tiesitkö? Eniten myllyjä löytyy Ahvenanmaalta, Varsinais-Suomesta ja Pohjanmaalta. Paraisilla enemmän kuin missään muussa kunnassa. Ja niiden mallina on jalkamylly. Myllyillä oli tärkeä rooli ennen sähkövoiman valjastusta viljan jauhamiseen sekä päreiden tekoon. Ja saaristossa riitti tuulta siipien pyörimise...

  Kevät  on lempivuodenaikaani, silloin luonto vasta heräilee ja linnuilla on laulukuorot parhaimmillaan. Meri on kirkas ja usein myös tyyni.  Kasvit alkavat heräilemään ja kevätkukat kukkivat (skillat, lumikellot, talventähdet, sinivuokot). Rantoja kiertävissä tervalepissä on kukkiminen myös käynnissä. Hedekukinnot roikkuvat ja heiluvat tuulen vireessä, emit ovat kuin pieniä minikäpyjä. Vielä ei heinät ole kasvaneet ja puissa ei ole lehtiä. Näkyvyys on siis kauaskantoinen.  Lapsi ja ympäristökasvatus Lapsi kaipaa aina rannoilla käymään ja siellä etsitään "aarteita" eli mitä on talven tullen mereltä saapunut rantoihin. Nyt keräsimme pääosin roskia joita rannoille kulkeutuu aavoilta päin. Muovi on pääasiallinen roskatyyppi ja keräämme sen pois. Toivoisi että ympäristövalistus tehoaisi viimein. Esimerkki ainakin opettaa omille jälkipolville varmasti parhaiten miten pitää ympäristöstä ja merestä huolta.  Kärpäset, mehiläiset, kimalaiset sekä perhoset jo viilettävät...

Luonnnosta voi  nyt aistia --sen valmistautumisen talven tuloon.  Ilmat ovat viilenneet ja merikin jo jäähtynyt, linnut alkavat kokoontua yhteen, päivät ovat lyhentyneet... Lehtipuut alkavat vetää nesteensä runkoa ja juuristoa kohti josta sitten keväällä voi uusin voimin ponnistaa. Lehdet värjäytyvät vihreästä punaiseksi, keltaiseksi, lilaksi ja ruskeaksi lopuksi muuttuen taipuisasta --hapertuvaksi ja murenevaksi --tuulen mukana laskeutuvaksi lehdeksi.  Josta tulee matojen möyhiessä jälleen ravintoa ja multaa.  Vähän kuin ihmiselon kulku ...nopeutettuna. Ehkä nämä vuodenajat ovatkin meille hyvä muistutus elämänkulusta ja sen rajallisuudesta mutta samalla lohdullista että olemme iäti osa tätä luonnon kulkua.... Joka puolella voi nähdä oranssinpunertavaa marjaa eli on ruusun kiulukoita, tyrni marjoja ja pihlajanmarjoja. Kanervan kasvustotkin hehkuvat punan eriväreissä.  Kukkia kukkii vielä esimerkiksi tuoksukurjenpolvi, ketomansikka, maarianohdake, kallioketo-orvo...

  Sandholm on saari Saaristomeren kansallispuistossa suojaisessa lahdelmassa. Asutusta saarella on ollut jo 1600-luvulta lähtien. 1700-luvulla saari jaettiin kahteen osaan: Östergård ja Westergård. Joissakin lähteissä mainitaan myös Norrgård.  Venetallit, kivilaiturit sekä muut vanhat rakennelmat huokuvat kalastajasukujen historiaa. Voi vain kuvitella miltä on tuntunut lähteä säässä kuin säässä kokemaan verkkoja, toivoen että saalista saa ja jos hyvin käy niin myytäväksi asti. Sekä mennä lypsämään lehmiä syksyllä aamunpimeydessä, kun vain tähdet ja kuu valaisevat polkua, joka johtaa navetan lämpöön.  Kulttuuriympäristö koostuu kiviaidoin rajatuista laidun- ja niittyalueista sekä pienestä kyläasutuksesta. Jatulintarha eli toiselta nimeltään Jungfrudans löytyy laakealta kalliolta. Muutamaa luontopolkua kävellen voi tutustua saaren luontoon.  Saaren vanha mylly löytyy Östergårdista ja se onkin tärkeä tunnusmerkki saarelle. Viljoja on sillä jauhettu aikoinaan jauhoksi a...