Sydäntalvella syntyviä ajatuksia saaressa
Miten voikaan sydän täyttyä kiitollisuudesta ja arvostuksesta niitä ihmisiä kohtaan jotka täällä asuneet. Ovat ottaneet vastaan säät ja elämän sellaisena kuin se juuri silloin on. Tämä ajatus nousee pintaan kun istun lämpimässä tuvassa ja katson merelle. Ikkunan takana merikotka liitää aivan lähellä ja nokka kohti vastatuulta ja pientä lumipyryä vasten. Uhmaa säätä kuten merimiehet konsanaan aikoinaan. Nainen jäi lapsien sekä eläinten kanssa pitämään tilasta huolta. Vahvoja, neuvokkaita naisia olleet ja selvinneet monenmoisista tilanteista. Lehmä navetassa ehkä poikinut, lapsista joku sairastanut, ruoka alkanut ehtyä. Mitä ominaisuuksia ovat tarvinneet nämä urhoolliset ihmiset? Rohkeutta, päättäväisyyttä, neuvokkuutta, kestävyyttä, luottamusta, Mitä ympäristö tarjosi? Luonnon anteja, paikkaa jossa hengittää, missä ajatella ja nähdä viisautta, suuruutta. Oma turvasatama. Toiset ihmiset? Tällä saarella asusti ensin vain yksi perhe, sitten 1700 luvun aikana tuli toi...