Sandholm itämeren sylissä /Sandholm in the BalticSea

Elokuu on jo lopuillaan, illat pimentyneet ja lintujen kesäinen sirkutus vaimennut. Jostain kuuluu välillä tintin ääni. Hämähäkkejä verkkoineen on ikkunat ja puiden välit täynnä. Ne tarttuvat tahmeasti hiuksiin ja kasvoihin kun kulkee puutarhassa luumupuiden välissä. Muutama perhonen lentelee vielä siellä täällä.  Nyt on myös isojen vihreiden hepokattien aikaa, hauskoja otuksia kaikenkaikkiaan.  Sää on vaihteleva ja välillä saa takin laittaa tiukasti kiinni kunnes hetken päästä pitää se avata kun aurinko pilkistää ja lämmittää.  Ruohokin on pidentynyt kun viimein on sadetta saatu saaristossakin yllin kyllin. Sitä sitten ajeltu kun sade tauonnut. Piparjuuri innostunut myös viimein kasvamaan , kesäkuumalla ei kasvustoa näkynyt. Illalla sauna kutsuu ja uskaltauduin vielä meren syliinkin laskeutua -- vesi olikin lämpimämpää kuin ilma.  Meri on nyt kirkas ja vedenpinta korkealla, meduusat alkavat kerääntyä ja niiden vaalean punertava pinta näyttää kauniilta. Ne liikkuvat ...

                                                                           Kalastajan näkymä Jotta täällä ulkosaaristossa saattoi selvitä, piti olla tiettyjä luonteenpiirteitä. Säällä kuin säällä oli uskallettava lähteä verkot noutamaan tai laskemaan. Aamulla piti ennen auringon nousua olla ylhäällä ja valmistaa aamupala sekä hoitaa eläimet. Ei kysytty, jaksatko ?  Verkkojen tekeminen ja korjaaminen oli tärkeää työtä jonka isäntä ja vanhemmat lapset saivat tehdä. Yhden ison verkon valmistaminen vei aikaa jopa koko talven. Tässä kyllä pitkäjänteisyys ja huolellisuus tulivat tarpeeseen.  Maataloustyöt rytmittivät päivän ja vuoden kulkua. Samoin erilaiset kirkkopyhät. Nötön kirkolle matkattiin isojen pyhien aikaan ja kinkereitä pidettiin välillä isontalon sal...

Kaikkea sitä tuleekin pohdittua kun tällä saarella käyskentelee. Tänään kävelimme saaressa olevaan hiekkalahdelmaan.  Pohdin mitä sitä voisikaan syödä jos joutuisi saareen, josta ei yhteyksiä ulkomaailmaan. Ei edes TV ryhmää kuten Selviytyjillä 😂.  Tämäkin ranta hiekkapohjineen tarjoaa ainakin kahta mahdollista syötävää....voitko arvata mitä?  . . . . Yksi on: Euroopan merikaali (crambe          maritima) kuva:Marika Vuolle Merikaalia voi käyttää parsan tapaan. Ja siemeniä on keittiöpuutarhaan myynnissäkin esim: hyötykasviyhdistyksellä.  Toinen:  Käärmeen laukka eli Allium scorodoprasum. Tätä voisi käyttää vaikka tuon merikaalin maustamiseen 😌.  Näitä molempia kasveja yhdistää se, että ne ovat kulkeutuneet tänne ulkomerelle silloin muinoin merenkulkijoiden matkassa.  Kolmas syötävä:  Tutumpi ja polttavampi nokkonen ☺️. Ja tämä kasvi onkin oikea ravintopommi. Nokkosen lehtiä voi käyttää kastikkeessa, keitossa ja leivonn...

  Sandholm on saari Saaristomeren kansallispuistossa suojaisessa lahdelmassa. Asutusta saarella on ollut jo 1600-luvulta lähtien. 1700-luvulla saari jaettiin kahteen osaan: Östergård ja Westergård. Joissakin lähteissä mainitaan myös Norrgård.  Venetallit, kivilaiturit sekä muut vanhat rakennelmat huokuvat kalastajasukujen historiaa. Voi vain kuvitella miltä on tuntunut lähteä säässä kuin säässä kokemaan verkkoja, toivoen että saalista saa ja jos hyvin käy niin myytäväksi asti. Sekä mennä lypsämään lehmiä syksyllä aamunpimeydessä, kun vain tähdet ja kuu valaisevat polkua, joka johtaa navetan lämpöön.  Kulttuuriympäristö koostuu kiviaidoin rajatuista laidun- ja niittyalueista sekä pienestä kyläasutuksesta. Jatulintarha eli toiselta nimeltään Jungfrudans löytyy laakealta kalliolta. Muutamaa luontopolkua kävellen voi tutustua saaren luontoon.  Saaren vanha mylly löytyy Östergårdista ja se onkin tärkeä tunnusmerkki saarelle. Viljoja on sillä jauhettu aikoinaan jauhoksi a...