Saaristolaisen luonne
Kalastajan näkymä
Maataloustyöt rytmittivät päivän ja vuoden kulkua. Samoin erilaiset kirkkopyhät. Nötön kirkolle matkattiin isojen pyhien aikaan ja kinkereitä pidettiin välillä isontalon salissakin. Pappi oli Astridille aina tärkeä ja kunnia-arvoisa vieras. Muistan aina, kuinka käydessämme Paraisten asunnolla --hiljaisuus piti olla kun televisiosta sunnuntaina tuli Jumalanpalvelus.
Sitten kun hän asusti yli 100 vuotiaana ---Malmkullan vuodeosastolla--- pyydettiin diakonia ja pastoria käymään, joka häntä aina ilahdutti kovin. Tulipa minunkin muutama virsi ja raamattuakin luettua Astridille, kun tiesin sen hänelle lohtua tuovan.
Astrid mummu Malmkullassa
Luonteenpiirteitä joita siis omaksuttiin jo ns.äidin maidossa, olivat: sinnikkyys, ahkeruus ja määrätietoisuus. Piti tarttua toimeen ja tehdä, jotta perhe selvisi ankaristakin oloista. Ja tällainen kyllä rakas Astrid olikin <3
Sota-aika vaikutti tänne jonkin verran. Isät lähtivät kyllä sotaan ja saatettiin hevosetkin joiltakin tiloilta viedä sotatantereelle. Mutta koska tiukkoihin oloihin oli jo mukauduttu ja merestä sai ruokaa, ei tuo sodan aiheuttama ruokapula ihan samoin vaikuttanut kuin isoissa kaupungeissa.
Ainakaan nuo saariston lapset eivät muista tuota aikaa erityisen kurjana. ----- Kun taas pääkaupungin lapsena kasvaneena --appeni kertoi kyllä sodan ja sota-ajan olleen rankkaa aikaa. Kaikki oli kortilla ja tiukasti säännösteltyä. Sotalapseksi meinattiin heidätkin kaksoisveljensä kanssa laittaa, mutta mummu oli tullut väliin ja luvannut ottaa lapset maalle sodan sydämestä.
Kommentit
Lähetä kommentti