Sandholm itämeren sylissä /Sandholm in the BalticSea

Iltojen raikkaus ja leppeä viileys. Lepakon lento ja yöperhosen siiven hipaisu. Ristilukkien kauniit ja kestävät seitit täyttävät valon säteet. Joihin pienet öttiäiset haluavat lentää ---kohti valoa.  Sandhom, Östergårdissa voi kalastaa ja soutaa. Tänä vuonna ihana pari myös kihlautui. ❤️❤️🫂. Mikä sen romanttisempaa kuin soudella ilta auringossa rakkaansa kanssa tai uida rantasaunalla illan hämyssä.   Purjeveneilijät ovat löytäneet myös sataman, laiturin. Vuokranneet saunaa ja paljua. Kuulleet tarinoita suvun historiasta. Ja tutustuneet erilaisiin kasveihin ja historiallisiin merkkeihin saarella. On täällä majoittuneet ja käyneet valokuvaajat, lintujen tarkkailijat, telttailijat, pyöräilijätkin.  Elokuun ukkosrintamat saavat aina kokemaan jotain tunnetta, omasta pienuudesta. Salaman iskiessä kallioon ja jyrähtelyn tuntuessa talossa , kehossa , tiedän miten suuri energia maailmassa onkaan. Yön pimeydessä valon välähdys peittää taivaankannen.  Sandholm, östergård...

    Saaristoonkin saapui lokakuun lopussa harmaus ja sade. Mikä sen ihanampaa kuin sytyttää puuhellaan tulet ja antaa sen levittää lämpöistä hehkuaan mökin tupaan. Sängyssä lämpöhuopa lämmittää ja muuten kuljetaan villasukat jaloissa sekä villapaita päällä. Tee tai kahvi maistuu aina niin hyvältä ja siitä näkee kostean lämpimän höyryn nousevan mökin ilmaan. Lämmitän käsiäni mukia vasten. Ah´tässä on niin hyvä olla. Vanha seinäkello tikittää turvallisesti muistuttaen ajan kuluvan hiljalleen eteenpäin vaikka itse nautinkin ajan seisahtumisesta juuri tähän hetkeen. Aistini avoinna. Luonnon eläimet ja kasvit hiljentyvät tunnustelemaan säätä. Välillä voi tuntea yön kylmänilman purevuuden ja päivällä taas lämpöä. Toinen päivä voi olla myrskyä ja tuulta niin että tuntuu kuin lentoon voisi lähteä, kalliotkin ovat kylmenneet ja tulleet liukkaiksi alustoiksi sammaleen ja jäkälän kastuessa. Polkujen kulkijan kannattaa olla varovainen. Yks kaks voi nähdä vilahduksen kotkasta joka liitelee...