Sandholm itämeren sylissä /Sandholm in the BalticSea

On ollut mielenkiintoista uppoutua suvun juurille ja nähdä millaisia perheitä täällä ulkosaarella onkaan vuosisatojen aikana asustanut. Kuinka moni käyskentelee vielä samalla paikalla kuin sukunsa jo 500 vuotta? Siinä on jotain arvokasta jota en osaa sanoittaa. Puolisoni saa tämän kokea, onneksi. Lapsikatraita on täälläkin kasvatettu ja oltu ehkä hiukan paremmin suojassa niinä aikoina jyllänneiltä viruksilta, toisin kuin kaupungeissa. Puolisot on löydetty naapurisaarilta esimerkiksi Lökholm, Stenskär, Nötö eli ei ole kauaksi menty tai päästy. Avioon mentiin Sandholmasta Lökholmiin, Träskholmiin, Hiittisiin ja Alaskaankin saakka (vaikkakin puoliso Korppoosta lähtöisin). Puolison valintaan vaikutti varmasti se, että on tarvittu taitoja jo valmiiksi jotta saaristolaiselämässä pärjäsi. Piti pärjätä vaikka puoliso olisikin merillä tai metsästämässä pitkiäkin jaksoja. Ammatteina oli kalastajatilan pito (sisälsi kalastuksen, metsästyksen, säilömisen), veneiden valmistaja, merimies, piika, maj...

Jos olet haaveillut saaristolomasta aidossa kalastaja/saaristotilalla niin se on mahdollista meillä Sandholm, Östergårdissa.  Sandholm, Östergård Pihassa käyskentelee kanat ja kukko sekä laitumella lampaat. Ikkunasta näet yli satavuotiaan tuulimyllyn joka kalliolla seisoo uljaana vuoden ympäri. Kalliota halkoo kanervikot, suosyvennykset, pirunpellot ja pienet polut. Maisemassa on niin jatulintarhaa, kiviaitoja, niittyjä, jäkäläalueita, katajikkoa, venevajoja, merta. Aamu-ja iltaaurinko luo kauniita taideteoksia joista en ole vieläkään saanut tarpeekseni, vaan usein juoksen rantaan tai kalliolle ottamaan kuvaa. Ukkonen täällä on todella majesteettinen ja voimallinen kokemus. Tänne voi matkata erilaisin kulkuneuvoin ja itse suosimme yhteysalus Falkön kyytiä  Nauvon eteläinen reitti - Falkö | Finferries Falkö lähtee Kirjais Port ,  ma-pe, su pääset saareen---> sekä ma-to, la-su pääset pois saaresta. Tämä on tärkeää tilata etukäteen booking systeemin kautta.  Tule p...

Ihanaa-- on kevät Kevät on saapunut saaristoon. Purot solisevat, lumipeitteet ovat poissa. Muuttolinnut ovat alkaneet saapua maisemiin,. Allit, joutsenet, töyhtöhyypät, haahkat, telkät ilahduttavat. Talvi oli harvinainen kun tuli ihan jäät tänne ulkosaarille asti ja tännekin pääsi retkiluistelijat käymään.  Nyt maaliskuussa on näkynyt kauniita revontulia, kuin taivaan tarjoamaa liekehtivää taidetta. Ohella ovat loistaneet tähdet ja kuu. Näitä on ollut ilo kuvata vaikka todellisuuttahan nuo kuvat eivät kyllä vastaa.  Luonto herää ja valonmäärä lisääntyy, tuntuu kuin itsekin heräisi talviuniltaan. Ulkoilu tai kotityötkin maistuvat paremmin kuin talven keskellä. Kesällähän voi touhuta vaikka kellon ympäri kun valoa on niin kai sitä sitten talven kaamoskin tarvitaan että taas kesän jaksaa touhuta.  Mitä sitä toivoisi tältä kesältä? Lampaat ja kanat jälleen maastoon käyskentelemään. Satakielen pihatuomeen laulamaan, kottaraisperheiden vilkasta menoa sekä pääskysen lentonäytöks...

Kalenteri näyttää jo syksyn läheisyyden, mutta täällä Nauvon ulkosaaristossa on vielä kesäntuntua. Illat kyllä jo hämärtyneet mutta niin se on tehnyt muuallakin Suomessa. Ihana on ollut jälleen viritellä puutarhaan ja saunapolulle valoja.  Lämpimiä päiviä ja öitä on ollut -joten tervetuloa saaristoon. Syyslomaa voi erinomaisesti viettää täällä ulkosaaristossa ja nauttia ruskan erisävyistä, käydä uimassa ja saunassa.  Kävellessä kallioilla ja poluilla niiden välissä, loistaa puolukat punaisenaan. Ja kanervikon ja katajikon tuoksu on raikas -vaikea kuvaillakaan.  Meduusat ovat täällä jo muutaman viikon näyttäytyneet ja niiden uinti kuin kelluisivat ulkoavaruudessa. Tätä kun jää katsomaan -on kuin lumoutunut. Niiden kanssakin on tullut uitua kun saunasta on käynyt viilentymässä meressä.  Maahan on myös laitettu kukkasipuleita odottamaan ensi kesää.

Kuinka matkata Sandholm, Nauvo? Matkaat ensiksi Paraisille. Helsinki-Nauvo 208 km ja Turku-Nauvo 56 km .  Paraisilta matkatessa voit halutessasi pysähtyä Sattmarkin kahvilaan tai Lenholman polulle. Tai tule suoraan maantielautalle, jolla pääset Nauvon saarelle.   Nauvon puolella ajat autolla tai pyöräilet Kirjaisten kylän lävitse. Pysähdy tässä vaikka kahville tai kesällä auki olevaan kyläkauppaan.   Österudd on tien päässä. P-alue löytyy täältä.  Kanna matkatavarasi yhteysalus Falköseen, huomioi muut matkaajat sekä mahdolliset rahtien tuojat. Noudata henkilökunnan ohjeita.  Matkatavaroille on puisia säilytyslaatikoita kannella. Ota matkustamoon vain evääsi ja muut matkan aikana tarvitsemasi tarvikkeet.  Matkustamossa penkkejä ja pöydillä varustettuja penkkiryhmiä. Älä varaa ylimääräisiä paikkoja kassein tai muulla.  Matkan aikana saat ihailla kauniista ja vaikuttavasta merimaisemasta, Suomen Saaristomeren kansallispuistossa. Bongaa hylje tai merikotka...

Saaristolampaan laidun Täällä on tilalla ollut muutama lehmä ja jokunen lammas. Lampaat laidunsivat niin pääsaarella kuin myös viereisillä saarilla. Niittysaaria olivat esimerkiksi Holmen ja Rävaskär, näihin lampaat vietiin veneellä, kuten kuvassakin näkyy. Syksyllä onkin jo ollut haastavaa paimentaa lampaat takaisin. Ovat jo tottuneet vapaan lampaan eloon. Yhdessä perheenä tehtiin heinätyöt ja lehdestettiin myös puita. Näin oli ns.kerppuja talven varaksi vitamiinien takaamiseksi. Paras aika oli tehdä ne alkukesällä, kun arvot korkeimmillaan. Ne niputettiin ja laitettiin kuivumaan roikkumalla ilmavaan ja pimeään paikkaan.  Nyt kun laiduntaminen on ollut tauolla yli 50 vuotta, se ikävä kyllä näkyy maisemassa. Tiedon lisääntyessä biosfäärilähettiläänä ajattelin kuinka voisi palauttaa tuon vanhan niittymaiseman. Onhan Sandholm osa Naturaa niin lintujen kuin kasvienkin osalta.  Näin ollen uskon, että lampaat soveltuvat varmasti hyvin tänne saaristoon kuten silloin ennenkin.  ...

Täällä ulkosaaristossa näkyy myös tällaisia "peltoja". Ne ovat täynnä kiveä kiven päällä. Minulta on kysytty, kuka ne on tähän kerännyt ?  Ei kukaan -vastaan. Ne kertovat paikan ja ajan historiaa. Sillä vesi on näilläkin kallioilla virrannut ja sen voima tuonut sekä hionut nämä isot kivet. Ja me saamme todistaa tämän näkymän vielä tuhansien ja miljoonien vuosien päästä tapahtuneesta.  Maa kohoaa kokoajan merestä ja siksi näkymä muuttuu. Ja tämäkin ikiaikainen ranta jäänyt tähän aloilleen. Edelleen voimme todistaa maan kohoamista.  Esimerkiksi: Aiemmin on vesi virrannut läpi saaren ja nyt tuossa entisessä merenpohjassa on hiekkapohjainen niitty. Siinä kasvaa kauniisti keto-orvokit, jäkälät ja villiruusut. Katajat peittäneet ketoniityn alaa, kun laidunkarja ei enää käyskentele ja kuluta sitä. 

  Tuulimyllyt - yksi säilytettävä osa kulttuuriperinnöstämme   Etsin aineistoa tuulimyllyistä ja huomasin ettei kirjallisuutta oikein ole. Löysin kuitenkin tutkija Kirsti Hornin tiedostoja ja hän on tutkinut Suomen myllyjä. Tutkimuksensa mukaan Suomessa oli 1800 luvulla myllyjä jopa 20 000 kappaletta. Vuonna 2017 noin 650 kappaletta. Lisää aineistoa löytyy: https://www.sustainableheritage.eu/turunmaan-kiehtovat-tuulimyllyt-kirsti-horn-2019/ Tuulimyllyjä on kolmea mallia: mamsellimylly, jalkamylly sekä harakkamylly. Kaikkia vanhoja myllyjä yhdistää se, että niiden koneistot on tehty pääosin puusta. Rautaa on käytetty vain vahvikkeena vanteisiin ja akseliin. Tiesitkö? Eniten myllyjä löytyy Ahvenanmaalta, Varsinais-Suomesta ja Pohjanmaalta. Paraisilla enemmän kuin missään muussa kunnassa. Ja niiden mallina on jalkamylly. Myllyillä oli tärkeä rooli ennen sähkövoiman valjastusta viljan jauhamiseen sekä päreiden tekoon. Ja saaristossa riitti tuulta siipien pyörimise...

Saaristomme on ollut asuttu jo kauan. Olihan täällä paljon saalista, niin hylkeitä kalaa kuin lintujakin. Kun Suomi oli osa Ruotsia. Kruunu halusi, että saaristoa asutetaan vakinaisesti ja näin uudisasukkaat tulivat saariin ja kyliä muodostui lisää.  1800/1900 luvuilla väestöä oli eniten. Kunnes noin 30 vuotta ennen 1900 luvun loppua huomattiin kylien autioitumisen olevan uhka. Tämä johtui toimeentulon heikentymisestä eli kalastuksesta ei enää kaikille riittänyt tuloja. Silloin Sandholmankin viimeiset lampaat lähtivät pois.  Nyt haluaisin, että lampaita pääsisi takaisin tänne saareen ja hoitamaan arvokasta luonnon monimuotoisuutta joka nyt heikentynyt. Toivottavasti tämä toteutuu. Kesävieraita Sandholmassa on majoitettu vuosikymmeniä niin Östergårdissa kuin Westergårdin puolellakin. Ja näin saatu lisätuloja.  Ne jotka aluksi saapuivat saaristoon lomailu mielessä oli porvarisluokka. Saaristolaislapsi ei aina edes saanut leikkiä näiden kaupunkilaisten lasten kanssa. Tilan ...

Hiljaisuus   Ihminen ei koskaan pääse olemaan täydessä hiljaisuudessa. Hän kuulee kuitenkin sydämen sykkeen tai hengityksensä. Tiesitkö? Nukkuessaan ihmisellä on kuulo avoinna kokoajan.  Hiljaisuutta on tutkittu siitä asti kun ihmisen elämään tullut muita ääniä kuin luonnon äänet. Kaupungistuminen tuonut hiljaisuuden erikoiseksi asiaksi. Jopa pelottavaksi.  Miksi tarvitsemme hiljaisuutta?  Kaupungissa käydessäni ihmetellyt kun väsyn siellä niin paljon. Nyt ymmärrän, että aistini saavat siellä liian paljon haitallisia ärsykkeitä.  Toisin kuin saaressa meren ympäröimänä. Kesäinen päivä:  Istun kalliolla tähyilen merelle kaukaisimpaan horisonttiin. Tuuli pyyhkii hellästi ihoani , hengitän, olen tässä ja nyt. Näen purjeveneen lipuvan kallioluotojen välistä sisälahteen päin. Satakieli laulaa rantojen lepissä. Pääskyset sirkuttavat ihanasti myllyn siivellä istuessaan. Kuin kertoen päivän uutisia toisilleen. Kämmenissäni tunnen karheaa mutta lämmintä kiven pintaa...

  Kesäinen helle on pitänyt otteessaan monta päivää, mutta nyt näyttää merisumu ja saderintama tekevän tuloaan. Edes pienen hetken helpotusta ihmisille, eläimille ja kasveille.  Yllä oleva kuva on otettu Kirjaisten yhteysaluslaiturin ääreltä. Lämpö ja aurinko vielä helli tuolloin matkan alkaessa. Nordep matkasi tuonne sumuun me matkustajat kyydissään klo 9 jälkeen.  Tässä on aluksen reitti, jos joka saaressa käytäisiin. Meidän kohde on Sandholm ja sinne päästiin kun ensin oli Borstössä käyty.  Yksi matkan eläväinen saari jää tässä taakse ja matka jatkuu merisumun keskelle ja saaren hävitessä näkyvistä.  Ennen Sandholmaan kääntymistä näkyi merellä upea salamointi. Ja pientä sateen vihmontaa. Laiturilta ehdittiin tavarat saada mökkiin ja sitten kuunneltiin kaukaista jylinää, jostain Sauvon suunnalta.  Iltapäivällä olikin taas jo aurinkoa, mutta helle oli antanut periksi. Ja lämpötila +18.  Iltakävelyllä kallioilla <3 kalliot tarjoavat kuin polun matka...

Edvin Hjalmar Österlund syntyi Björkholmin saaressa Nauvossa.  Vanhemmat olivat Karl Hjalmar ja Elin Amanda. Sisaruksia oli hänellä kolme : Karin, Karl ja Ellen. Karin kuoli nuorena mereen hukkuen. Koulua Björholman saaresta käytiin Käldingessä, Nauvon Lillandetissa.  Alla kuva yhdestä koulukuvasta. 30 luvulla saaristossa nuoret tutustuivat kirkonmenoissa tai vaikkapa laituritansseissa. Silloin tapasivat myös nämä kaksi eli Astrid Sandholmasta ja Edvin Björkholmasta. Sota kutsui tämänkin nuoren saaristolaisen armeijan palvelukseen. Tästä muistona meille jälkipolville on säilynyt kunniakirja Mannerheimilta.  Astrid jäi pienen lapsen ja vanhempiensa kanssa Sandholmaan, odottaen, murehtien...kuinka miehen käy.  Edvin selvisi sodan kurimuksesta ja saapui saareen perheensä luo. Hän jatkoi veneenrakennusta, jonka oppinut jo synnyinkodissaan.  Ikävä kyllä Edvinin omaan käyttöön valmistama fiskari on myyty 90 luvulla Lindqvist:lle Nauvoon. Nyt tietoa ei ole jäljellä--- ...

                                                                           Kalastajan näkymä Jotta täällä ulkosaaristossa saattoi selvitä, piti olla tiettyjä luonteenpiirteitä. Säällä kuin säällä oli uskallettava lähteä verkot noutamaan tai laskemaan. Aamulla piti ennen auringon nousua olla ylhäällä ja valmistaa aamupala sekä hoitaa eläimet. Ei kysytty, jaksatko ?  Verkkojen tekeminen ja korjaaminen oli tärkeää työtä jonka isäntä ja vanhemmat lapset saivat tehdä. Yhden ison verkon valmistaminen vei aikaa jopa koko talven. Tässä kyllä pitkäjänteisyys ja huolellisuus tulivat tarpeeseen.  Maataloustyöt rytmittivät päivän ja vuoden kulkua. Samoin erilaiset kirkkopyhät. Nötön kirkolle matkattiin isojen pyhien aikaan ja kinkereitä pidettiin välillä isontalon sal...

  MORFAR eli mofa  ALBERT EMIL SJÖBERG (29.8.1877 - 28.5.1963) Albert tuli nuorena miehenä Sandholmaan  Lökholmista Anna Emilia Isakssonin puolisoksi. Elämä rakentui maatilan erilaisista töistä sisältäen kalastusta, karjanhoitoa sekä rakennustöistä. Pariskunta sai kaksi lasta Julian ja Astridin.  Monia kauniita puukäsitöitä  hän teki varmaankin talvipuhteinaan ja niitä säilynyt näihin päiviin saakka. Hänen käsissään syntyi niin naulakot kuin tuolitkin. Verkkojakin valmisti ja korjaili....vaikka muutama sormi puuttuikin, talvisen onnettoman reissun vuoksi. Sormet paleltuivat ja kuolio tuli.  Kesävieraita Sjöbergit majoittivat tilallaan ja kalaakin myytiin.  Syksyllä suunnattiin Turun Aurajoelle myymään eri tuotteita ja ostamaan tarvittavaa talven varalle.  Pääsipä mofa tervehtimään Nötöseen ihan itse presidentti Kekkostakin v.1961, kun hän saapui M/ S Östern aluksella saaristoa katsastamaan.