Huhtikuun päivät

 

Kevät 

on lempivuodenaikaani, silloin luonto vasta heräilee ja linnuilla on laulukuorot parhaimmillaan. Meri on kirkas ja usein myös tyyni.  Kasvit alkavat heräilemään ja kevätkukat kukkivat (skillat, lumikellot, talventähdet, sinivuokot). Rantoja kiertävissä tervalepissä on kukkiminen myös käynnissä. Hedekukinnot roikkuvat ja heiluvat tuulen vireessä, emit ovat kuin pieniä minikäpyjä. Vielä ei heinät ole kasvaneet ja puissa ei ole lehtiä. Näkyvyys on siis kauaskantoinen. 

Lapsi ja ympäristökasvatus

Lapsi kaipaa aina rannoilla käymään ja siellä etsitään "aarteita" eli mitä on talven tullen mereltä saapunut rantoihin. Nyt keräsimme pääosin roskia joita rannoille kulkeutuu aavoilta päin. Muovi on pääasiallinen roskatyyppi ja keräämme sen pois. Toivoisi että ympäristövalistus tehoaisi viimein. Esimerkki ainakin opettaa omille jälkipolville varmasti parhaiten miten pitää ympäristöstä ja merestä huolta. 

Kärpäset, mehiläiset, kimalaiset sekä perhoset jo viilettävät, etsivät kevätkukista ravintoa. Auringon lämpö on aamulla vielä heikkoa kunnes päivä saapuu ja tuntuu jopa poltteena tummissa vaatteissa. 

Olen ihaillut kallioiden ja kivien pintoja. Niissä kauniita värisävyjä ja muotoja. Jäkälät, sammaleet luovat upean kontrastin. 

Muuttolintujen välipysähdys ja siksi saamme nauttia monesta lintulajista: haahkat, koskelot, hanhet, joutsenet, kurjet, turkinkyyhkyt, kultarinnat, ruokokerttuset, viherpeipot, peipot, mustarastaat, västäräkit, pohjansirkut jne...

Tämäkin silokallion päälle on muodostunut ajansaatossa jäkäläkasvusto joka muistuttaa hylkeennahkaa. Ei siis ihme miksi tällaiset kalliot ovat niiden mieleen. Maastoutuminen on taattua.