Sandholm -- Untuvan lämpöä

Merilinnut

Haahka, pilkkasiipi, meriharakka, kyhmyjoutsen, merikotka, merimetso, merilokki ja rantasipi jne. Saaristossa on paljon merilintuja. Näitä on vuosien saatossa hyödynnetty ravinnoksi ja lämmönlähteeksi. Esimerkiksi alleja metsästettiin keväisin ulkoluodoilla. Saaliiksi saadut suolattiin ja syötiin pitkälle talveen. Enimmäkseen saaliiksi valikoitui uroslintuja, koska niistä ei saanut hyötyä jatkoa ajatellen. Naaraat saivat munia ja vuorasivat pesät untuvillaan ja niiden hautoessa tuli uusia lintuja ruuaksi. 


Merellä

 

Vesilintujen pesiin jätettiin aina muutama muna, jotta emo ei jättäisi pesää. Ja näin kantakin pysyy voimissaan. 

Munia käytettiin aivan tavallisesti ruuanlaittoon, tehtiin lättyjä ja paistettiin munakkaita. Myös säilöminen onnistui ns. vesilasi systeemillä. Apteekista ostettiin natriumsilikaattia ja sitä sekoitettiin oikeassa suhteessa tarvittavaan vesimäärään. Näin munissa olevat huokoset tukkeutuvat, eikä bakteerit pääse tuhoamaan munansisusta. Munat saattoivat säilyä jopa syksyyn saakka. 

Untuvankeruuretki

Koko perhe osallistui untuvien keruuseen kesäkuussa, kun haahkan poikaset olivat poistuneet pesästä. Retkelle otettiin mielellään lapset mukaan. Jokaisella etsijällä tuli olla puukeppi mukana, jolla sai käärmeet hätyyteltyä pois sekä kerättyä linnunpesästä untuvat. Saatettiinpa siloisilla kallioilla keittää kahvitkin ja syödä illalla tehtyä pannukakkua.  Kun kaikki untuvat oli kerätty pesimäluodoilta, suunnattiin saaliin kanssa kotiin ja työstäminen puhtaaksi lämmikkeeksi alkoi. Roskat otettiin pois ja untuvat levitettiin auringon ja tuulen kuivateltavaksi. Käänneltiin ja väänneltiin sekä lopuksi vielä pistettiin saunankin lauteille kuivamaan. Jos ei kaikkea saalista tarvinnut omaan käyttöön eli peittojen ja tyynyjen täytteeksi--kannatti untuvaa myydä. Yhdestä kilosta eli noin sadan pesän untuvamäärästä sai hyvin tuloja perheen käyttöön. 


  Tänäkin päivänä ostavat yritykset tätä upean pehmoista ja lämmintä materiaalia.             

https://joutsen.fi/blogs/lumoudu/ostamme-haahkan-untuvaa


Lähteet: 

Suvunperimätieto ja valokuvat

http://www.riistakoulu.com/lue-kuule-ja-opi/linnut/sorsalinnut/sukeltajasorsat/haahka/

https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a226.pdf

https://peda.net/Catalunya/vedet/14-it%C3%A4meri/itameren_lintuja                            

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sandholm ----Itämeren yksi helmi

Kuva
  Sandholm on saari Saaristomeren kansallispuistossa suojaisessa lahdelmassa. Asutusta saarella on ollut jo 1600-luvulta lähtien. 1700-luvulla saari jaettiin kahteen osaan: Östergård ja Westergård. Joissakin lähteissä mainitaan myös Norrgård.  Venetallit, kivilaiturit sekä muut vanhat rakennelmat huokuvat kalastajasukujen historiaa. Voi vain kuvitella miltä on tuntunut lähteä säässä kuin säässä kokemaan verkkoja, toivoen että saalista saa ja jos hyvin käy niin myytäväksi asti. Sekä mennä lypsämään lehmiä syksyllä aamunpimeydessä, kun vain tähdet ja kuu valaisevat polkua, joka johtaa navetan lämpöön.  Kulttuuriympäristö koostuu kiviaidoin rajatuista laidun- ja niittyalueista sekä pienestä kyläasutuksesta. Jatulintarha eli toiselta nimeltään Jungfrudans löytyy laakealta kalliolta. Muutamaa luontopolkua kävellen voi tutustua saaren luontoon.  Saaren vanha mylly löytyy Östergårdista ja se onkin tärkeä tunnusmerkki saarelle. Viljoja on sillä jauhettu aikoinaan jauhoksi a...
Lue lisää

Sandholm ja muuttuva taulu

Kuva
 Maisemataulu  Kevät ja syksy ovat kaunista aikaa saaristossa. Nämä värit, merisumu joka yhtäkkiä tulee ja taas lähtee.  Näkyvyys kauaksi kun puissa ei vielä lehtiä. Ihana kävellä kallioilla ja poluilla kun heinä vielä lyhyttä.  Laguunissa voi istahtaa ja ihastella pienen pieniä simpukoita. Värejä esimerkiksi valkoista, pinkkiä, vihreää.  Rakkolevän lävitse loistaessaan auringon säteet muuttavat värin tumman vihreästä vaalean vihreäksi ja joskus punertavaksi.  Täällä voisi riippukeinussa keinua ja tuudittautua aaltojen äänissä vaipua unelmoimaan tai kauniita unia katsomaan.    Keväällä: lintujen saapuminen muuttolaumoina ja kukkien ilmestyminen jälleen iloksemme.  Nytkin saanut ihailla meriharakoiden tanssia laiturilla, punarintojen ja järrpäipeippojen sirkutusta pihapuissa. Kuunnella tuulen ja aaltojen ääniä, pysähtyä miettisiin.  Syksyllä: ihana ruska, pimeät yöt upeine tähtitaivaineen, sekä ehkä revontulien leikki taivaalla.  Sau...
Lue lisää

Sandholm - "ulkomailla"

Kuva
Mikä saa minut kirjoittamaan tästä pikkuisesta saaresta?  En olisi nuorena Kangasalla kasvaneena tyttönä, uskonut löytäväni itseäni joku päivä kirjoittamassa saaristosta.  Vanha lasinen verkkomerkki  Tutustuessani mieheeni vuonna 1993, ymmärsin kuinka paljon hänelle meri ja Sandholm merkitsee. Rakkaus tuohon karuun ja samalla kauniiseen luontoon on erottamaton osa häntä. 😊 Äitinsä Birgitta os. Österlund kun kotoisin tältä pieneltä saarelta. Käydessämme Astridin luona Paraisella, käytti hän minut ajelulla Nauvon saarella. Lossirannassa kiipesimme kalliolle katsomaan lossien kulkua edestakaisin. Se oli kaunista nähtävää. Tuona hetkenä en myöskään arvannut, että 14 vuoden päästä muuttaisin perheineni tälle saarelle 💕.  Kun sitten kesällä tapasin Astrid mummon ja Edvin papan ulkosaaressa --maailmani sai kosketuspintaa vanhoihin aikoihin. Sandholmiin ei tullut silloin sähköä, vesi noudettiin rannan kaivosta, vessana ulkohuussit, verkot vietiin illalla ja nostettiin aamu...
Lue lisää