Sandholm itämeren sylissä /Sandholm in the BalticSea

Ai siis mikä 😳  Istut sileällä rantakalliolla auringon laskiessa tai rantalaiturilla. Näet vieressäsi vedessä liikettä jäät tuijottamaan mikä voi näin sykkien liikkua eteenpäin. Kuin jokin olisi tippunut avaruudesta liitelemään juuri tähän mökkirantaan.  Lumoudut ja se vangitsee katseesi. Aallot liikuttavat tuota olentoa edes takaisin.  Syksyisin nämä olennot saapuvat kuin vaivihkaa rantoihin. Ne ovat 90% vettä. Vanhalta kansan nimeltään merivasikoita.Nykyään korvameduusa. Ne ovat vaarattomia hyytelöisiä eläimiä.  Jotka elävät yhden kesän aikuisvaihetta. Toukka/-polyyppi vaihetta useitakin vuosia.  Niillä ei ole vihollisia, kuin ehkä potkurit. Niistä kun ei ravinnoksi ole. 

Täällä ulkosaaristossa näkyy myös tällaisia "peltoja". Ne ovat täynnä kiveä kiven päällä. Minulta on kysytty, kuka ne on tähän kerännyt ?  Ei kukaan -vastaan. Ne kertovat paikan ja ajan historiaa. Sillä vesi on näilläkin kallioilla virrannut ja sen voima tuonut sekä hionut nämä isot kivet. Ja me saamme todistaa tämän näkymän vielä tuhansien ja miljoonien vuosien päästä tapahtuneesta.  Maa kohoaa kokoajan merestä ja siksi näkymä muuttuu. Ja tämäkin ikiaikainen ranta jäänyt tähän aloilleen. Edelleen voimme todistaa maan kohoamista.  Esimerkiksi: Aiemmin on vesi virrannut läpi saaren ja nyt tuossa entisessä merenpohjassa on hiekkapohjainen niitty. Siinä kasvaa kauniisti keto-orvokit, jäkälät ja villiruusut. Katajat peittäneet ketoniityn alaa, kun laidunkarja ei enää käyskentele ja kuluta sitä. 

  Tuulimyllyt - yksi säilytettävä osa kulttuuriperinnöstämme   Etsin aineistoa tuulimyllyistä ja huomasin ettei kirjallisuutta oikein ole. Löysin kuitenkin tutkija Kirsti Hornin tiedostoja ja hän on tutkinut Suomen myllyjä. Tutkimuksensa mukaan Suomessa oli 1800 luvulla myllyjä jopa 20 000 kappaletta. Vuonna 2017 noin 650 kappaletta. Lisää aineistoa löytyy: https://www.sustainableheritage.eu/turunmaan-kiehtovat-tuulimyllyt-kirsti-horn-2019/ Tuulimyllyjä on kolmea mallia: mamsellimylly, jalkamylly sekä harakkamylly. Kaikkia vanhoja myllyjä yhdistää se, että niiden koneistot on tehty pääosin puusta. Rautaa on käytetty vain vahvikkeena vanteisiin ja akseliin. Tiesitkö? Eniten myllyjä löytyy Ahvenanmaalta, Varsinais-Suomesta ja Pohjanmaalta. Paraisilla enemmän kuin missään muussa kunnassa. Ja niiden mallina on jalkamylly. Myllyillä oli tärkeä rooli ennen sähkövoiman valjastusta viljan jauhamiseen sekä päreiden tekoon. Ja saaristossa riitti tuulta siipien pyörimise...

  Kevät  on lempivuodenaikaani, silloin luonto vasta heräilee ja linnuilla on laulukuorot parhaimmillaan. Meri on kirkas ja usein myös tyyni.  Kasvit alkavat heräilemään ja kevätkukat kukkivat (skillat, lumikellot, talventähdet, sinivuokot). Rantoja kiertävissä tervalepissä on kukkiminen myös käynnissä. Hedekukinnot roikkuvat ja heiluvat tuulen vireessä, emit ovat kuin pieniä minikäpyjä. Vielä ei heinät ole kasvaneet ja puissa ei ole lehtiä. Näkyvyys on siis kauaskantoinen.  Lapsi ja ympäristökasvatus Lapsi kaipaa aina rannoilla käymään ja siellä etsitään "aarteita" eli mitä on talven tullen mereltä saapunut rantoihin. Nyt keräsimme pääosin roskia joita rannoille kulkeutuu aavoilta päin. Muovi on pääasiallinen roskatyyppi ja keräämme sen pois. Toivoisi että ympäristövalistus tehoaisi viimein. Esimerkki ainakin opettaa omille jälkipolville varmasti parhaiten miten pitää ympäristöstä ja merestä huolta.  Kärpäset, mehiläiset, kimalaiset sekä perhoset jo viilettävät...

Saaristomme on ollut asuttu jo kauan. Olihan täällä paljon saalista, niin hylkeitä kalaa kuin lintujakin. Kun Suomi oli osa Ruotsia. Kruunu halusi, että saaristoa asutetaan vakinaisesti ja näin uudisasukkaat tulivat saariin ja kyliä muodostui lisää.  1800/1900 luvuilla väestöä oli eniten. Kunnes noin 30 vuotta ennen 1900 luvun loppua huomattiin kylien autioitumisen olevan uhka. Tämä johtui toimeentulon heikentymisestä eli kalastuksesta ei enää kaikille riittänyt tuloja. Silloin Sandholmankin viimeiset lampaat lähtivät pois.  Nyt haluaisin, että lampaita pääsisi takaisin tänne saareen ja hoitamaan arvokasta luonnon monimuotoisuutta joka nyt heikentynyt. Toivottavasti tämä toteutuu. Kesävieraita Sandholmassa on majoitettu vuosikymmeniä niin Östergårdissa kuin Westergårdin puolellakin. Ja näin saatu lisätuloja.  Ne jotka aluksi saapuivat saaristoon lomailu mielessä oli porvarisluokka. Saaristolaislapsi ei aina edes saanut leikkiä näiden kaupunkilaisten lasten kanssa. Tilan ...

Hiljaisuus   Ihminen ei koskaan pääse olemaan täydessä hiljaisuudessa. Hän kuulee kuitenkin sydämen sykkeen tai hengityksensä. Tiesitkö? Nukkuessaan ihmisellä on kuulo avoinna kokoajan.  Hiljaisuutta on tutkittu siitä asti kun ihmisen elämään tullut muita ääniä kuin luonnon äänet. Kaupungistuminen tuonut hiljaisuuden erikoiseksi asiaksi. Jopa pelottavaksi.  Miksi tarvitsemme hiljaisuutta?  Kaupungissa käydessäni ihmetellyt kun väsyn siellä niin paljon. Nyt ymmärrän, että aistini saavat siellä liian paljon haitallisia ärsykkeitä.  Toisin kuin saaressa meren ympäröimänä. Kesäinen päivä:  Istun kalliolla tähyilen merelle kaukaisimpaan horisonttiin. Tuuli pyyhkii hellästi ihoani , hengitän, olen tässä ja nyt. Näen purjeveneen lipuvan kallioluotojen välistä sisälahteen päin. Satakieli laulaa rantojen lepissä. Pääskyset sirkuttavat ihanasti myllyn siivellä istuessaan. Kuin kertoen päivän uutisia toisilleen. Kämmenissäni tunnen karheaa mutta lämmintä kiven pintaa...

Kevät sää yllättää Ikinä ei tiedä millainen sää on hetken päästä. Välillä paistaa aurinko ja välillä voi myrskytä niin että viima vihmoo kasvoja. Vesi muuttaa muotoaan lumesta vedeksi ja taas toistepäin.  Kotona alamme jo haaveilla veneen laskusta mereen ja matkasta rakkaaseen saareen. Alamme selkeästi herätä talviunilta ja valmistautua tulevaan valon aikaan. Muuttolinnutkin ovat jo sankoin joukoin saapuneet ilahduttamaan meitä ja muistuttamaan että kesä on tulossa ihan pian.  Hanhet on vallanneet peltoja ja olen nähnyt myös : kurjet, sorsat, haahkat, koskelot, joutsenet, lokit. Jotkut onnelliset ovat saaneet nähdä jo sinivuokon tai leskenlehden minua ei vielä ole onnistanut.  Kevät tulee saaristoon nopeammin kuin sisämaahan, ja taas syksy tulee myöhemmin saaristoon kuin sisämaassa. Tämän tekee saaristoa ympäröivä laaja merialue, joka luovuttaa lämpöään. Saatat nähdä matkatessasi kaunista merisumua joka valuu kohti sinua  ja kadoten yhtä nopeasti kuin on tullutkin....